Nämä ohjeet ovat voimassa 1.8.2022 jälkeen opinnäytetyön aloittaville.
Opinnäytetyöohjeet ennen 1.8.2022 opinnäytetyön aloittaneille.
Kirjalähteen lähdeluettelomerkintä noudattelee peruskaavan mukaista tietojen esittämistä: 1) Kirjoittajan nimi ja lähteen julkaisuvuosi. 2) Lähteen otsikko kokonaisuudessaan (myös alaotsikko). 3) Lähteen julkaisijan tiedot muodossa ”Julkaisijan kotipaikkakunta: Julkaisijan nimi”.
Kananen, J. 2019. Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas. Avain opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Vilkka, H. 2020. Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. Jyväskylä: PS-kustannus.
Vilkka, H. 2021. Näin onnistut opinnäytetyössä. Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Edellisissä esimerkeissä kolme viimeistä ovat kirjaston tietokantaan kirjautumista vaativia e-kirjoja, mutta lähdeluettelossa ei ole tarpeen sitä erikseen mainita.
Jos lähteessä on useita tekijöitä, mainitaan kaikki tekijät samassa järjestyksessä kuin nimet on lähdekirjassa listattu. Nimien väliin laitetaan pilkku, paitsi kahden viimeisen nimen välissä on &-merkki.
Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E. & Tani, S. 2020. Ympäristökasvatus. Kestävän tulevaisuuden käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Coughlan, M. & Cronin, P. 2017. Doing a literature review in nursing, health and social care. 2. painos. Los Angeles: SAGE Publications.
Kun lähteenä on e-kirjan sijaan vapaasti verkossa luettavissa oleva kirja, lisätään lähdeluettelomerkinnän loppuun teoksen pysyvä linkki (esim. URN/DOI), jos sellainen on löydettävissä. Jos pysyvää linkkiä ei ole, käytetään URL-osoitetta. Ennen linkkiä tulee mainita viittauspäivämäärä eli tieto ajankohdasta, jolloin kyseistä lähdettä on tekstiin referoitu.
Kestävän kehityksen tavoitteet 2017. Agenda2030. Helsinki: Suomen YK-liitto. Viitattu 2.2.2022 https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/media/Agenda2030_pikkukirjanen_2017.pdf.
Sammalkangas, J., Ristonmaa, M., Nisula, S. & Kestilä, S. 2021. Veto-apua – matkailun tulevaisuuteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2022 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042611806.
Tieteellisten artikkeleiden lähdeluettelomerkintä muodostetaan seuraavasti: 1) Kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi. 2) Artikkelin otsikko. 3) Tieteellisen journaalin nimi ja tarvittavat tunnistetiedot (esim. vuosikerta, numero), joista pilkulla erotetaan artikkelin alkamis- ja päättymissivu kyseisessä journaalissa (jos ne on lähteessä mainittu).
Hakala, J. 2017. E-viittaamisen ihanuus ja kurjuus. Informaatiotutkimus, 36(2), 77–85. Viitattu 2.2.2022 https://doi.org/10.23978/inf.65190.
Luhtinen, V., Immonen, A., Mäkikangas, A., Huhtala M. & Feldt, T. 2021. Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa: yhteydet työhyvinvointiin. Työelämän tutkimus, Vol 19 Nro 2 (2021), 197–221. Viitattu 2.2.2022 https://doi.org/10.37455/tt.99646.
Nurmikari, H. 2021. #eiku – itsekorjauksesta moniäänisyyteen. Virittäjä, Vol 125 Nro 3 (2021), 347–374. Viitattu 2.2.2022 https://doi.org/10.23982/vir.98010.
Stienmetz, J., Kim, J., Xiang, Z. & Fesenmaier, D. R. 2021. Managing the structure of tourism experiences: Foundations for tourism design. Journal of Destination Marketing & Management, Volume 19, March 2021. Viitattu 2.2.2022 https://doi.org/10.1016/j.jdmm.2019.100408.
Kun kyseessä on toimitettu kokoomateos, niin tällöin lähteenä on aina yksittäinen artikkeli teoksessa. Lähdeluettelomerkintä muodostetaan seuraavasti: 1) Artikkelin kirjoittajan nimi ja teoksen julkaisuvuosi. 2) Artikkelin otsikko. 3) Maininta ”teoksessa”, jonka jälkeen tulee toimittajien nimet (perään sulkeisiin toim.) sekä kokoomateoksen otsikko. 4) Kokoomateoksen julkaisijatiedot, jonka jälkeen pilkulla erotetaan artikkelin alkamis- ja päättymissivu.
Kallio, A. 2021. Litterointi. Teoksessa J. Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 2.2.2022 https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-prosessi/litterointi/.
Vilkka, H. 2018. Havainnot ja havainnointimenetelmät tutkimuksessa. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 5., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 156–171.
Sarjajulkaisut, raportit, komiteanmietinnöt: jos julkaisulla on nimetyt kirjoittajat, niin lähdeluettelomerkintä alkaa näillä nimillä. Jos kirjoittajia ei ole eritelty, alkaa lähdeluettelomerkintä julkaisun otsikolla.
Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. Viitattu 2.2.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0.
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 2021. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:17. Viitattu 2.2.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-253-2.
Saikku, P., Blomgren, S., Heinonen, H.-M. & Laatu, M. 2021. Sosiaaliturvan monimutkaisuus toimeenpanon näkökulmasta. Teoksessa L. Virran-kari, H. Mattila, P. Saikku, E. Sihvonen & J. Tervola (toim.) Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2021:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 37–47. Viitattu 2.2.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5434-2.
Huom! Jos lähteestä löytyy pysyvä linkki (URN/DOI), käytä sitä. Jos pysyvää linkkiä ei ole, käytä URL-osoitetta.
Yleistajuisten artikkelien lähdeluettelomerkintä muodostetaan seuraavasti: 1) Kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi. 2) Artikkelin otsikko. 3) Julkaisijan nimi ja tarkka julkaisupäivämäärä.
Seuraavissa esimerkeissä ensimmäinen on kirjautumisen vaativa e-artikkeli ja jälkimmäinen vapaasti verkossa luettavissa oleva artikkeli.
Huotilainen, H. 2021. Kaupan liitto ennakoi muodin kulutuksen kasvavan tänä vuonna, mutta vuoden 2019 lukemiin ei ylletä edes vuonna 2025. Kauppalehti 13.10.2021.
Repo, H. 2021. Vieraslajien hävitys teiden varsilta on hurjan kallista – kurtturuusun ja komealupiinin torjunta maksaisi jopa 50 miljoonaa euroa. Tekniikka&Talous 28.10.2021. Viitattu 2.2.2022 https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vieraslajien-havitys-teiden-varsilta-on-hurjan-kallista-kurtturuusun-ja-komealupiinin-torjunta-maksaisi-jopa-50-miljoonaa-euroa/bc499cef-8035-4aaf-9cfa-6eaae61f0957.
Uutiset ja blogit:
Needle, F. 2021. What Is Content Intelligence? HubSpot 28.10.2021. Viitattu 2.2.2022 https://blog.hubspot.com/marketing/content-intelligence.
Niinistö, T. 2021. Järeä puu ohjautuu teollisuuteen, pienpuu menee energiaksi. Luonnonvarakeskus (Luke) 25.10.2021. Viitattu 2.2.2022 https://www.luke.fi/blogi/jarea-puu-ohjautuu-teollisuuteen-pienpuu-menee-energiaksi/.
Sarkkinen, H. 2021. Paras työelämä tehdään yhdessä. Sosiaali- ja terveysministeriö 28.10.2021. Viitattu 2.2.2022 https://stm.fi/-/paras-tyoelama-tehdaan-yhdessa.
Huom! Jos lähteestä löytyy pysyvä linkki (URN/DOI), käytä sitä. Jos pysyvää linkkiä ei ole, käytä URL-osoitetta.
Henkilötekijättömän lähteen lähdeluettelomerkintä laaditaan muodossa: 1) Julkaisijan nimi ja vuosiluku. 2) Käytetyn sivun otsikko. 3) Viittauspäivämäärä ja suora linkki lähteeseen.
Lapin AMK 2021. Opinnäytetyö. Viitattu 1.12.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/Oppaat-ja-ohjeet/Opinnaytetyo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Korkeakoulut, muut julkiset tutkimus-organisaatiot ja tiedelaitokset. Viitattu 1.12.2021 https://minedu.fi/korkeakoulut-ja-tiedelaitokset.
Stora Enso 2021. Towards a circular bioeconomy. Viitattu 1.12.2021 https://www.storaenso.com/en/sustainability/circular-bioeconomy.
Suomen Yrittäjät 2021. Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 1.12.2021 https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363.
Yhteisöjen kotisivujen tiedotteet, uutiset ym. : 1) Julkaisijan nimi ja vuosiluku. 2) Käytetyn sivun otsikko. 3) Sisällön julkaisupäivämäärä. 4) Viittauspäivämäärä ja suora linkki lähteeseen.
Lapin AMK 2021. Uunituore tiekartta antaa suuntaa lappilaisen arjen turvallisuudelle. 4.10.2021. Viitattu 1.12.2021 https://www.lapinamk.fi/news/Uunituore-tiekartta-antaa-suuntaa-lappilaisen-arjen-turvallisuudelle/fuu3sfdb/a1745fc6-06c0-4324-9a03-80cf328b60e4.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Opintotuen tulorajoja nostetaan neljänneksellä. Tiedote 26.10.2021. Viitattu 1.12.2021 https://minedu.fi/-/opintotuen-tulorajoja-nostetaan-neljanneksella.
Tilastot:
Eurostat 2021. Being young in Europe today - health. Viitattu 2.2.2022 https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Being_young_in_Europe_today_-_health.
Statista 2021. Media usage in an internet minute as of August 2021. Sta-tista Research Department 6.10.2021.
Suomen virallinen tilasto (SVT) 2021. Rakennuskustannusindeksi. Lokakuu 2021. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 2.2.2022 https://www.stat.fi/til/rki/2021/10/rki_2021_10_2021-11-15_fi.pdf.
Lähdeluettelossa tulee tämän lähdetyypin osalta mainita perustietojen (kirjoittaja, julkaisuvuosi, työn otsikko) jälkeen työn taso ja oppilaitos seuraavien esimerkkien mukaisesti.
Kasvi, J. 2021. ”Mä niinku mieluummin suomalaiseen tyyliin, et jos kolmella sanalla pärjäis”: Monikielisen tiimin johtamista vieraalla kielellä kuvaavat kertomukset. Pro gradu, Lapin yliopisto. Viitattu 2.2.2022 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100149241.
Pruikkonen, A. 2021. Näennäisen helppoa? Sosiaalinen media kuntajohtamisessa. Väitöskirja, Lapin yliopisto. Viitattu 2.2.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-272-6.
Ylilehto, J. 2021. Pölynhallinta ja kvartsipölyntorjunta rakennustyömaalla. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2022 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818123.
Lakien osalta kirjataan lähdeluetteloon lain nimi kokonaisuudessaan sekä sen päivämäärä, vuosiluku ja numero.
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Viitattu 2.2.2022 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401. Viitattu 2.2.2022 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061401.
RT-kortisto ja standardit: lähdeluettelomerkintä alkaa standardin/kortin tunnistenumerolla ja julkaisu- tai vahvistusvuodella. Tämän jälkeen mainitaan lähteen otsikko, jonka jälkeen tulee julkaisijan tiedot. Linkkiä ei mainita, jos kyseessä on kirjautumista vaativa e-aineisto.
RT 103018 2018. Projektinjohtourakan tehtäväluettelo. Rakennustieto Oy.
RT 103098 2019. Kiinteistön kuntoarvio. Kuntoluokan määräytyminen. Rakennustieto Oy.
SFS 2487 2007. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot. 8. painos. Suomen Standardoimisliitto SFS.
SFS-EN 13306:2017. Kunnossapito. Kunnossapidon terminologia. 3. painos. Suomen Standardoimisliitto SFS.
Sähköpostiviestit: sähköpostitiedoksiannon lähdeluettelomerkintä muodostetaan seuraavasti: 1) Sähköpostin lähettäjän nimi ja lähetysvuosi. 2) Sähköpostiviestin otsikko. 3) Maininta yksityisestä sähköpostiviestistä ja lähetysajankohta. 4) Viestin saajan nimi.
Martikainen, P. 2021. Opinnäytetyön esittämisestä. Yksityinen sähköpostiviesti 11.9.2021. Viestin saaja: Olli Opiskelija.
Suulliset lähteet: suullisten lähteiden osalta lähdeluettelomerkintä muodostetaan seuraavista elementeistä: 1) Henkilön nimi ja vuosi. 2) Henkilön edustama organisaatio. 3) Henkilön titteli/arvo/asema. 4) Maininta lähteen tyypistä (haastattelu/keskustelu/luento tms.) sekä mahdollinen lähteen otsikko ja ajankohta.
Luotonen, M. 2018. Poliisihallitus. Viestintäpäällikön esitys Viestintä muuttuvassa toimintaympäristössä -webinaarissa 3.9.2018. Viitattu 2.2.2022 https://www.eoppiva.fi/koulutukset/viestinta-muuttuvassa-toimintaymparistossa/.
Mattinen, V. 2021. Yritys Oy Ab. Asiakkuuspäällikön haastattelu 12.7.2021.
Nurminen, T. 2021. Suomen lähtökohta EU:n budjettisääntökeskusteluun on moitittua parempi: Oma linja on hyvä tuoda julki selkeästi. Podcast: Eurooppa edellä 30.9.2021. Kauppalehti.
Videot: jos lähteenä on video, kannattaa noudattaa lähdeluettelomerkinnän peruskaavaa:
Työnhakijana TE-toimistossa 2014. TEMvideot 7.5.2014. Viitattu 2.2.2022 https://youtu.be/TO8LblCHdPg.
Jos tekijöitä on yksi, viitteeseen kirjoitetaan tekijän sukunimi, teoksen ilmestymisvuosi ja sivunumerot. Jos viitataan saman teoksen useaan eri kohtaan, merkitään sivut rajaluvuin tai erotetaan toisistaan pilkulla. Rajakohtailmauksissa käytetään ajatusviivaa (–), joka kirjoitetaan kiinni sivunumeroiden molempiin ääripäihin.
(Hakala 2017, 43) tai
(Hakala 2013, 34–55, 68), jos viite koskee useaa sivua
Jos samassa viitteessä on käytetty saman tekijän eri vuosina ilmestyneitä teoksia, erotetaan lähteet toisistaan puolipisteellä. Huom! Tässä mallissa jälkimmäinen on e-kirja:
(Vilkka 2018, 158–160; 2021, luku ”Tutkimus opinnäytetyönä”)
Kun tekijöitä on kaksi, merkitään molemmat tekijät viitteeseen, viitattiinpa lähteeseen ensimmäistä tai toista kertaa. Sukunimet erotetaan toisistaan &-merkillä, jonka molemmin puolin tulee välilyönti:
(Coughlan & Cronin 2017, 55)
Kun tekijöitä on kolmesta viiteen, kirjoitetaan viitteeseen ensimmäistä kertaa viitattaessa kaikki sukunimet:
(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 21)
Myöhemmissä viittauksissa kirjoitetaan vain ensimmäinen sukunimi ja lyhenne ym.
Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, voidaan tätä merkintää käyttää jo ensimmäistä kertaa viitattaessa.
(Hirsjärvi ym. 2013, 35)
Jos lähteenä käytetyn julkaisun tekijää ei ole nimetty, tekstiin merkitään viit-teeksi lähdeluettelomerkinnän alussa oleva osuus (julkaisijan nimi tai lähteen otsikko), vuosiluku ja sivu(t):
(Sektori-integraatiotyöryhmän loppuraportti 2021, 7)
(Lapin AMK 2021a)
Jos samalta tekijältä on käytetty työssä useita samalta vuodelta olevia lähteitä, ne erotetaan toisistaan merkitsemällä viitteeseen vuosiluvun jälkeen lähteiden nimen aakkosjärjestyksen mukaisesti a, b tai c jne. (ks. luku 4.1.3):
(Suomen Yrittäjät 2021b)
Lakien ja asetusten tekstiviitteessä mainitaan nimi, vuosi ja numero siinä muodossa kuin lähdeluettelossakin. Lisäksi merkitään luku, pykälä ja momentti, joista referointia on tehty. Momentti merkitään, jos pykälässä on useampi kuin yksi momentti. Luku ja pykälä erotetaan toisistaan kaksoispisteellä sekä pykälä ja momentti pisteellä. Ennen pykälämerkkiä kirjoitetaan välilyönti.
(Ammattikorkeakoululaki 2014/932 § 4:17)
(Rakennerahastolaki 2006/1401 § 3:16.3)
RT-kortit ja standardit:
(RT 103098 2019)
(SFS 2487 2007)
Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi ja vuosi.
(Viljanen 2011)
Sähköpostiviestin tekstiviitteessä mainitaan viestin lähettäjän sukunimi ja vuosi.
(Tietäväinen 2011)
Lähdeluetteloon merkitään aina pelkästään sen lähteen tiedot, jota itse on käyttänyt. Vaikka siis tekstissä tuleekin aina viitata myös alkuperäiseen lähteeseen, ei sen tietoja kirjata lähdeluetteloon. Tekstiviite toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen voidaan merkitä seuraavilla tavoilla:
Peltonen (2020, 132) on todennut Virtaseen (1990) viitaten – –
(Virtanen 1990, Peltosen 2020, 132 mukaan)
Seuraavassa esimerkissä Poikeloiden artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Kolbin alkuperäistä teosta:
Poikelan ja Poikelan (2010, 25) mukaan Kolb (1984) pyrkii integroimaan työn, koulutuksen ja henkilökohtaisen kasvun holistiseksi näkemykseksi oppimisesta.
Jos kirjoittaja muotoilee oman tekstinsä siten, että lähteestä referoitu osuus on vain yhden virkkeen mittainen, tulee lähdeviite osaksi kyseistä virkettä. Tällöin siis tekstiviite merkitään virkkeen sisään, joten virkkeen lopettava piste on vasta viitteen sulkumerkin jälkeen.
Opinnäytetyön otsikoinnissa on hyvä pyrkiä tiiviiseen ilmaisuun, jossa kuitenkin aina näkyy käsiteltävän aiheen näkökulma (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 76).
Jos kirjoittaja muotoilee oman tekstinsä siten, että referoitu osuus on useamman kuin yhden virkkeen mittainen, tulee jokaisen referoidun virkkeen loppuun piste normaalisti. Tällöin siis lähdeviitteen aloittavaa sulkumerkkiä edeltää piste edellisen virkkeen päättymisen merkkinä. Samoin sulkujen sisään merkitään loppuun piste ennen loppusulkumerkkiä.
Opinnäytetyön otsikoinnissa on hyvä pyrkiä tiiviiseen ilmaisuun, jossa kuitenkin aina näkyy käsiteltävän aiheen näkökulma. Opinnäytetyön pääotsikon on oltava sellainen, että se kattaa kaikissa käsittelyosan pääluvuissa esiin tuodut aiheet. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 76.)
Yhteen virkkeeseen voidaan myös sijoittaa useita erillisiä lähdeviitteitä. Viite merkitään välittömästi sen tiedon perään, johon viite kohdistuu.
Elinikäisen oppimisen edellytykset ja muutoksensietokyky kuuluvat melkein jokaisen työntekijän osaamisvaatimuksiin (Tynjälä 2010, 79), ja Paavola, Lipponen ja Hakkarainen (2004, 753) toivovatkin, että myös koulutusorganisaatiot ottaisivat tämän huomioon ja opettaisivat nuoria opiskelijoita rakentamaan näitä henkisiä resursseja, jotka vastaavat työelämävaatimuksia.