Siirry pääsisältöön

Tieteellinen julkaiseminen

Tieteellinen julkaiseminen

Tästä oppaasta löydät yleistä tietoa tieteellisestä julkaisemisesta. Monet oppaan ohjeet koskevat erityisesti artikkeleiden julkaisemista, mutta ne ovat sovellettavissa myös muuhun julkaisemiseen. Koska julkaisemisessa on paljon tieteenalakohtaisia eroja, on olennaista tutustua oman alan julkaisemisen käytäntöihin esimerkiksi kollegoiden ja ohjaajien tuella. Lue aina huolellisesti myös julkaisijan ohjeet kirjoittajille.

Tutkimustulosten julkaisemista ohjaa Lapin yliopistossa julkaisupolitiikka. Se edellyttää, että kaikessa julkaisemisessa ja tutkimustulosten saattamisessa avoimeksi noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Julkaisemme tutkimustuloksemme tieteen- ja taiteenalojen kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisissa julkaisuissa sekä tarkoituksenmukaisissa ammatillisissa ja yleistajuisissa julkaisukanavissa.

Sopivan julkaisukanavan valinta

Sopivan julkaisukanavan valinnassa omalle tekstille on syytä ottaa huomioon ainakin julkaisun

  • tavoitteiden ja tieteenalan sopivuus
  • tieteellinen taso ja arvostus
  • näkyvyys ja löydettävyys
  • mahdolliset avointa julkaisemista koskevat edellytykset.

Luotettavan julkaisukanavan tuntomerkkejä ovat esimerkiksi:

  • julkaisun taustalla toimii tunnettu tieteellinen seura, kustantaja tai muu organisaatio
  • julkaisun toimituskunnassa on sen tieteenalalla tunnettuja ja arvostettuja tutkijoita
  • julkaisusarjalla tai lehdellä on sen identifioiva ISSN-tunnus
  • julkaisu löytyy omalla alallaan relevanteista tunnetuista tietokannoista (esim. Web of Science, Scopus, DOAJ)
  • julkaisu on arvioitu Julkaisufoorumissa
  • kirjoittajaohjeet ovat selkeät ja kattavat (esim. vertaisarviointiprosessi, kirjoittajamaksut, sopimuskäytännöt)
  • julkaistavat artikkelit tai kirjat saavat pysyvän tunnisteen
  • vertaisarviointiprosessi on läpinäkyvä ja selkeästi kuvattu.

Kotimaisissa tieteellisissä julkaisuissa käytetään vertaisarviointitunnusta Vertaisarvioitu logo Tunnuksen käyttöoikeus pitää anoa, joten tunnuksen puuttuminen ei välttämättä tarkoita, että julkaisua ei olisi vertaisarvioitu.

Julkaisusopimus

Artikkelin, kirjan tai kirjan osan julkaisemiseen liittyvistä oikeuksista ja vastuista sovitaan aina kirjallisesti julkaisusopimuksella. Sopimus tehdään jokaisen tekijän kanssa erikseen, joten esimerkiksi kirjan toimittaja ei voi tehdä julkaisusopimusta kirjoittajien puolesta. Tekijöitä ovat kirjoittajien lisäksi myös esimerkiksi taiteellisten sisältöjen tekijät.

Tekijät ovat itse vastuussa julkaisusopimusten solmimisesta, mutta tarvittaessa apua sopimusten tulkintaan saa sekä kirjastosta research.library @ulapland.fi että yliopiston juristeilta.

Julkaisusopimuksessa tekijä sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti

  • luovuttaa julkaisijalle oikeuden tuottaa käsikirjoituksesta painettu ja/tai sähköinen julkaisu
  • luovuttaa julkaisijalle oikeuden jakaa, myydä ja markkinoida julkaisua
  • varmistaa, että hänellä on kaikki tarvittavat oikeudet julkaistavaan käsikirjoitukseen kuvineen ja muine materiaaleineen siten, että hän ei riko kenenkään ulkopuolisen tekijänoikeuksia antaessaan julkaisuluvan
  • sopii siitä, millaisia oikeuksia tekijälle tai tekijöille jää julkaisemisen jälkeen julkaisun jakamiseen ja uudelleenjulkaisuun
  • sopii siitä, millaiset oikeudet ja vastuut julkaisijalla on.

Artikkeliväitöskirjan tekijöiden on järkevää huolehtia jo osajulkaisujen julkaisusopimuksia tehdessään siitä, että ne voidaan uudelleenjulkaista osana väitöskirjaa.

Mitä tarkoittaa avoin julkaiseminen?

Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa (open access), kun se on kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa internetissä. Avoin julkaiseminen edistää tutkimuksen näkyvyyttä, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.

Voit julkaista tutkimuksesi avoimesti:

  • Täysin avoimessa julkaisussa (Gold OA), jolloin artikkelisi on vapaasti kaikkien saatavilla heti kun se julkaistaan. Julkaisut perivät yleensä kirjoittajamaksuja.
  • Rinnakkaistallentamalla artikkelisi yliopiston julkaisuarkistoon (Green OA), kun artikkeli julkaistaan tilausmaksullisessa julkaisussa joko sähköisesti tai painettuna. Kirjoittajamaksuja ei peritä, mutta artikkeleille saatetaan asettaa embargo.
  • Maksamalla artikkelin avoimeksi muuten tilausmaksullisessa julkaisussa (hybridi). Yliopisto ei suosittele hybridijulkaisemista.

Avoimille julkaisuille annetaan usein niiden jatkokäyttöä määrittävä tekijänoikeuslisenssi. Yleisin lisenssi on Creative Commons -lisenssi eli CC-lisenssi, jota myös Lapin yliopisto käyttää Lauda-julkaisuarkistossa.

Monet tieteen rahoittajat, esimerkiksi Suomen Akatemia, edellyttävät tutkimustulosten avoimuutta. Tarkistathan aina julkaistessasi rahoittajan vaatimukset.

Avoin julkaiseminen Lapin yliopistossa

Lapin yliopiston julkaisupolitiikkaa ollaan uudistamassa. Jatkossa se tulee suosittelemaan ja ohjaamaan selkeämmin avointa julkaisemista.

Nykyisen julkaisupolitiikan keskeiset suositukset ja ohjeet ovat:

  • Open Access -julkaisemisessa kannustamme käyttämään harkintaa.

  • Saatamme tieteellisen tai taiteellisen tutkimusprosessin tuottamat tieteelliset julkaisut tai taiteelliset tuotokset avoimiksi rinnakkaistallentamalla, kun se on julkaisukanavan ehdot huomioon ottaen mahdollista.

  • Se, joka rinnakkaistallentaa tai luovuttaa materiaalin rinnakkaistallennettavaksi, huolehtii siitä, että tähän on muiden kirjoittajien tai tekijöiden lupa. Julkaisupolitiikan tekstistä poiketen myös kustantajien luvista vastaa tallentaja tai materiaalin tallennettavaksi luovuttava, ei kirjasto.

  • Emme yliopistona perusteetta suosi maksuperusteista Open access (OA) -julkaisemista tai hybridi-julkaisemista

  • Tutkimushankkeemme vastaavat itse mahdollisista OA-kirjoittajamaksuista. (Käytännössä tutkimushankkeet, tiedekunnat ja yksiköt).

Lapin yliopisto on tehnyt FinELib -konsortion kautta sopimuksia alennetuista kirjoittajamaksuista eri julkaisijoilla, mitä Lapin yliopistoon affilioituneet vastaavat kirjoittajat voivat hyödyntää.

Tekijänä sovit julkaisun avaamisesta ja sen ehdoista julkaisusopimuksessa. Siinä määritellään julkaisulle usein myös lisenssi, joka ohjaa sen jatkokäyttöä. Huomioi julkaisusopimusta tehdessäsi mahdolliset rahoittajan asettamat avoimuuden vaatimukset.

Saalistajajulkaisut (predatory journals and publishers)

Osaa julkaisujen avoimuutta tarjoavista julkaisijoista kutsutaan saalistajalehdiksi (predatory journals) tai saalistajajulkaisijoiksi (predatory publishers) siksi, että niiden pääasiallinen tarkoitus on kirjoittajamaksujen kerääminen. Tällaiset julkaisut eivät tarjoa pätevää tieteellistä toimitustyötä vertaisarviointeineen eivätkä takaa artikkelien saatavuutta nyt tai tulevaisuudessa.

Saalistajajulkaisuissa julkaisemista voidaan pitää dismeriittinä tutkijalle. Julkaisuja arvioidessasi kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi oheisiin saalistajajulkaisuille tyypillisiin piirteisiin. Tarvittaessa pyydä arviointiapua korkeakoulukirjastosta.

Tyypillisiä piirteitä saalistajajulkaisuille ovat esimerkiksi:

  • Julkaisun aihepiiri ja tavoitteet ovat epäselvät tai epäilyttävän laajat.
  • Julkaisun nimi on hyvin lähellä jotakin tunnettua ja arvostettua tieteellistä julkaisua.
  • Julkaisulla ei ole ISSN-numeroa.
  • Julkaisu markkinoi itseään tutkijoille suoraan sähköpostilla hyvin aktiivisesti, jopa agressiivisesti.
  • Julkaisun verkkosivuilla on puutteita ja virheitä esimerkiksi yhteystiedoissa ja kirjoittajaohjeissa.
  • Julkaisun toimituskunnan tiedoissa on epäselvyyksiä tai virheitä.
  • Julkaisija tai taustayhteisö ei ole uskottava tai esimerkiksi esiintyy eurooppalaisena vaikka verkko-osoite ohjaa Aasiaan tai Afrikkaan.
  • Vertaisarviointiprosessi ja sen kuvaus ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan.
  • Vertaisarviointiprosessia mainostetaan erittäin nopeaksi.
  • Julkaisua ei ole indeksoitu yleisimpiin viitetietokantoihin eikä sitä löydy tunnetuista artikkelitietokannoista tai Julkaisufoorumista vähintään tasolta 1.
  • Lehti ei sisälly Directory of Open Access Journas -tietokantaan (DOAJ).

Saalistajajulkaisujen tilanne muuttuu jatkuvasti, joten listoja niistä on hankalaa pitää ajan tasalla.

Tekijänoikeuslisenssit

Lisenssit ovat valmiiksi muotoiltuja käyttölupia, joilla määritellään ehdot materiaalien jakamiselle ja jatkokäytölle. Lisenssi voidaan antaa esimerkiksi julkaisuille, oppimateriaaleille, tutkimusaineistoille, valokuville ja metadatalle. Yleisimmin käytetään Creative Commonsin lisenssejä eli CC-lisenssejä. Avoimia ohjelmistoja varten on omat lisenssinsä.

Lisenssi ei poista tekijänoikeutta eikä velvoitetta noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä esimerkiksi muiden tutkimukseen viitatessa tai sitä lainattaessa. Tekijä on aina mainittava, paitsi CC 0 -lisenssiä käytettäessä. CC-lisenssejä käytettäessä tulee tarjota tieto valitusta lisenssistä sekä linkki lisenssikuvaukseen. Mahdolliset muutokset on myös merkittävä.

Jos teoksella on useampi tekijä, sen CC-lisensointiin tarvitaan kaikkien tekijöiden suostumus.

Voit tutustua lisenssikuvauksiin Creative Commonsin sivuilla kunkin lisenssin kohdalla olevasta linkistä.

CC BY logo CC BY Nimeä (Attribution)

Teosta ja sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita ja uusia teoksia saa kopioida, levittää, esittää ja muuttaa vapaasti. Tekijän nimi on aina mainittava alkuperäisenä tekijänä eikä tekijän nimeä, kuvaa tai logoa saa muuttaa. CC BY on yleisin ja joustavin lisenssivaihtoehto ja sen käyttö on hyvä tapa edistää teoksen leviämistä ja näkyvyyttä.

CC BY-SA logo CC BY-SA Nimeä–Jaa-samoin (ShareAlike)

Kuten CC BY, mutta teoksen pohjalta luotuja muokattuja versioita ja uusia teoksia saa levittää vain samalla lisenssillä, jolla käytetty teos on lisensioitu. Yleinen lisenssi yhteistyöprojekteissa kuten Wikipediassa.

CC BY-ND logo CC BY-ND Nimeä–Ei-muutoksia (NoDerivatives)

Kuten CC BY, mutta teoksen pohjalta luotuja muokattuja versioita ja uutta aineistoa ei saa jakaa. Teosta saa hyödyntää vain sen alkuperäisessä muodossa. Tämän lisenssin voi antaa esimerkiksi taideteokselle tai julkaisulle, jossa visuaalisilla elementeillä on suuri merkitys.

CC BY-NC logo CC BY-NC Nimeä–Ei-kaupallinen (NonCommercial)

Kuten CC BY, mutta muunneltua teosta tai sen pohjalta tehtyä uutta teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin muuten kuin tekijänoikeuslain mukaisesti. Lisenssi voi olla ongelmallinen, sillä aina ei ole selvää mikä on kaupallista ja mikä ei-kaupallista käyttöä. Lisenssillä varustettua julkaisua ei esimerkiksi voi jakaa kaupallisessa julkaisuarkistossa. Lisenssiä on suositeltavaa käyttää harkiten ja lähinnä erikoistapauksissa, jolloin katsotaan todennäköiseksi, että teosta hyödynnetään kaupallisesti.

CC BY-NC-SA logo CC BY-NC-SA Nimeä–Ei-kaupallinen–Jaa-samoin

Kuten CC BY-SA, eli lisenssi sallii levittää ja muokata teosta sekä luoda sen pohjalta uusia teoksia, mutta ainoastaan epäkaupallisessa tarkoituksessa. Tekijä tulee mainita alkuperäisenä tekijänä ja uudet tuotokset lisensoidaan samoin ehdoin.

CC BY-NC-ND logo CC BY-NC-ND Nimeä–Ei-muutoksia–Ei-kaupallinen

Kuten CC BY-ND, eli lisenssi sallii teoksen jakamisen kun alkuperäinen tekijä on mainittu, mutta teosta ei saa muuttaa eikä sitä saa hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin.

https://mirrors.creativecommons.org/presskit/buttons/88x31/png/publicdomain.png CC 0 Public domain

Tekijä luopuu teoksensa kaikista oikeuksista ja luovuttaa sen vapaasen käyttöön. Soveltuu erityisesti metadatan jakamiseen. Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tässäkin tapauksessa lähteen mainitsemista.

Lehtien vaikuttavuusindikaattorit

Kirjastosta voi pyytää tietoja mm. lehtien vaikuttavuusarvoista, tilaa bibliometrinen analyysi.

Känsainväliset tunnusluvut, pohjana Elsevierin Scopus

Lehtien vaikuttavuusarvot Scopusissa, ohje

Kansainväliset tunnusluvut, pohjana Thomson & Reutersin Web of Science

  • Impact factor on ehkä vanhin ja tunnetuin tieteellisten lehtien ranking-arvo. Lapin yliopistolla ei ole käytössään Journal Citation Reports -tietokantaa, josta eri lehtien impact factor -arvot voisi katsoa.

Kansallinen arviointi

Arvioinnista ja sen työkaluista käydään laajaa keskustelua tiedeyhteisössä, ks. esim.:

Preprintit

Preprintit ovat artikkeleiden käsikirjoitusversioita, jotka julkaistaan ennen vertaisarviointia. Ne voivat olla johonkin lehteen lähetettyjä artikkeliversioita tai tarkoituksena voi olla kerätä palautetta jo ennen artikkelin tarjoamista julkaisijalle. Preprintien ideana on viestiä tutkimustuloksista mahdollisimman nopeasti ja tehdä tunnetuksi omaa keskeneräistä tutkimusta.

Preprintit ovat yksi julkaisemisen avoimuuden muoto, mutta niitä ei lasketa varsinaisiksi avoimiksi julkaisuiksi julkaisutiedonkeruussa. Siksi on tärkeää, että myös preprintinä julkaistuista artikkeleista tallennetaan rinnakkaistallenne varsinaisen julkaisemisen jälkeen.

Preprinteille on luotu omia julkaisuarkistoja. Useat kustantajat suhtautuvat preprinteihin positiivisesti, mutta kaikki eivät hyväksy käsikirjoitusta julkaistavaksi, jos sen preprint on jo julkaistu. Tarkista aina julkaisijan ohjeet ennen kuin tallennat käsikirjoituksen johonkin preprint-arkistoon.