Saamentutkimuksen tiedonlähteet

Saamentutkimus on tieteenalana monitieteinen sisältäen mm. historiallisia, poliittisia, oikeudellisia, sosiaalisia, etnokulttuurisia ja sosiaaliantropologisia näkökulmia. Varhaisempi saamentutkimus onkin muuttunut erilaisten näkökulmien, lähestymistapojen ja tutkimuskohteiden monimuotoisuudeksi. Saamentutkimuksessa tieteenalojen rajoja ylittäviä tutkimussuuntia ovat esimerkiksi oikeushistoria, porotutkimus ja kulttuuriympäristön tutkimus. Näistä mm. porotutkimuksessa käytetään biologian ja kulttuuritieteiden menetelmiä.

Saamentutkimus saa lisää vertailevaa näkökulmaa, kun sitä tehdään eri maissa, lähinnä pohjoismaissa ja Venäjällä. Alkuperäiskansojen tutkimus antaa saamentukimukselle kansainvälistä näkökulmaa. Tiedonlähteinä käytetäänkin siis useiden tieteenalojen tietokantoja. Lisäksi pohjoismaissa ylläpidetään saamelaisbibliografioita, joihin kootaan tiedot pääosin muista tietokannoista. Samat julkaisut voi siis hakea esiin usean eri tietokannan kautta.

Tietokannan valintaan vaikuttaa aiheen lisäksi se, minkä tyyppistä tietoa haluaa löytää: kirjoja, artikkeleita, tilastoja yms.

• Kirjat haetaan kirjastojen kokoelmatietokannoista (Lapin kirjasto, LUC-Finna) tai kansallisista yhteistietokannoista, Finna.fi, Oria.no tai Libris.
• Kotimaisia artikkeleita haetaan Finna.fi (Arto)
• Pohjoismaisia artikkeleita voi hakea kansallisista yhteistietokannoista Oria.no ja Libris.
• Muita ulkomaisia artikkeleita haetaan yliopistolla käytössä olevista artikkelitietokannoista. 

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisbibliografiat sisältävät sekä kirjoja että artikkeleita, jotka löytyvät myös osin muista kansallisista tietokannoista (Finna.fi, Oria.no, Libris).

Hakusanojen valintaan vaikuttaa käytetyn tietokannan kieli ja asiasanasto. Eri tietokannat käyttävät julkaisujen sisällönkuvailussa eri asiasanastoja:

• Lapin kirjasto, LUC-Finna, Finna.fi: YSO Yleinen suomalainen ontologia
• Svensk samisk bibliografi: Svenska ämnesord
• Samisk bibliografi (Norge): Norske Emneord

Suomalaisissa tietokannoissa hakusanoina toimivat parhaiten asiasanastojen asiasanat, mutta myös muita termejä voi käyttää. Esimerkkejä YSOn asiasanoista: saamelaiset, saamelaiskulttuuri, saamelaisuus, saamen kieli, saamenkielinen kirjallisuus, saamenkieliset, Saamenmaa, poronhoito, porotalous, porotilat, poromiehet, poroerotus, alkuperäiskansat, alkuperäiskielet...

Vanhemmissa julkaisuissa ei asiasanoitusta ole käytetty useinkaan kovin kattavasti. Siksi 1980-lukua vanhempia julkaisuja etsittäessä kannattaa usein kääntyä kirjastojen tietopalveluiden puoleen.

Norjalaisissa ja ruotsalaisissa tietokannoissa asiasanojen käyttö ei ole samalla tavoin kontrolloitua kuin suomalaisissa tietokannoissa. Jotkin muut ulkomaiset tietokannat sisältävät kontrolloidun asiasanaston (mm. ProQuest, Ebsco, PsycInfo). Joissakin ulkomaisissa tietokannoissa asiasanat puuttuvat kokonaan tai ne sisältävät tekijän määrittelemät avainsanat (mm. SpringerLink, ScienceDirect, Web of Science).