Lapin yliopiston tutkimuksen laadunhallinta perustuu ensisijaisesti akateemiseen vertaisarviointiin. Sen rinnalla voidaan käyttää julkaisumetriikkaa hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Lapin yliopisto noudattaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt -suositusta sekä kansallista suositusta julkaisumetriikan vastuullisesta käytöstä.
Lapin yliopisto on allekirjoittanut kansainvälisen DORA-julistuksen (San Francisco Declaration on Research Assessment) ja eurooppalaisen tutkimuksen arvioinnin sopimuksen (The Agreement on Reforming Research Assessment, 2022) ja sitoutunut siten vastuulliseen tutkimuksen ja tutkijoiden arviointiin sekä arvioinnin läpinäkyvyyteen, tasapuolisuuteen ja monipuolisuuteen.
Tutustu Lapin yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin raporttiin: University of Lapland Research Assessment Exercise 2022–2023
Tieteellisten julkaisujen kvantitatiivinen arviointi eli bibliometriikka on keskeinen osa julkaisumetriikkaa. Sitä voidaan käyttää julkaisutoiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden arviointiin esimerkiksi rekrytoinneissa, rahoitushauissa ja yliopistotason arvioinneissa. Bibliometriikka ei kuitenkaan kerro suoraan julkaisujen laadusta.
Bibliometriset analyysit perustuvat viittaus- ja julkaisumääriin. Analyysin työkaluina toimivat bibliometriset tietokannat ja esimerkiksi yliopistojen tutkimusportaalit.
On tärkeää huomioida, että bibliometriikka ei sovellu kaikille aloille yhtä hyvin eikä sitä voi käyttää eri tieteenalojen vertailuun, sillä julkaisu- ja viittauskäytännöt vaihtelevat aloittain. Bibliometriset tietokannat suosivat luonnontieteitä ja lääketiedettä, jotka julkaisevat tutkimustuloksensa pääasiassa englanninkielisinä artikkeleina tieteellisissä lehdissä. Lapin yliopiston tieteenaloja bibliometriikka palvelee jonkin verran huonommin, sillä julkaisemme paljon muilla kielillä kuin englanniksi ja monet julkaisumme ovat artikkeleita antologioissa tai monografioita.
H-indeksi eli Hirsch-indeksi lasketaan tutkijan julkaisujen lukumäärän ja julkaisujen saamien viittausten lukumäärän perusteella. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän tutkijalla on viittauksia saaneita julkaisuja. H-indeksin avulla voidaan arvioida tuottavuutta ja vaikuttavuutta myös esimerkiksi tutkimusryhmien, yliopistojen ja tieteellisten lehtien tasolla.
H-indeksi ei ole vertailukelpoinen eri tutkimusalojen välillä, sillä eri tieteenalojen tavat julkaista ja viitata poikkeavat toisistaan. Lisäksi viittaustietokantojen kattavuus on eri aloilla vaihtelee. Eri tietokantojen antamat H-indeksit voivat poiketa toisistaan ja siksi on tärkeää ilmoittaa mistä indeksi on haettu. Löydät oman H-indeksisi Web of Sciencesta ja Scopuksesta, jos julkaisujasi on indeksoitu niihin.
Monilla Lapin yliopiston aloilla voi tuntua mielekkäältä tukeutua Google Scholarin antamaan indeksiin, joka huomioi julkaisuja laajemmin kuin Web of Science ja Scopus. Google Scholarin antamiin lukuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä se sisältää myös ei-tieteellisiä julkaisuja eivätkä sen valinta- ja indeksointikäytännöt ole läpinäkyviä eivätkä vakaita.
Viittausmäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi yksittäisiä tutkijoita, tieteellisiä lehtiä, tutkimusryhmiä tai yliopistoja. Viittaukset kertovat kuitenkin enemmän tutkimuksen saamasta huomiosta ja mahdollisesti sen tieteellisestä tai yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kuin laadusta. Ne eivät ole vertailukelpoisia eri alojen välillä.
Tutkijakohtaisia viittausmääriä voidaan etsiä esimerkiksi Scopuksesta ja Web of Sciencesta. On syytä huomioida, että eri tietokantojen viittausmäärät voivat poiketa toisistaan suurestikin eikä yksikään tietokanta sisällä tietoa kaikista julkaisuista ja viittauksista. Esimerkiksi Google Scholarin viittausmäärät ovat usein suurempia kuin muiden palveluiden, sillä se sisältää myös muita kuin tieteellisiä viittauksia.
Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalaisen tiedeyhteisön tuottama kolmiportainen julkaisukanavien tasoluokitus. JUFO-luokitusta käytetään yliopistojen tuottamien tieteellisten julkaisujen laatuindikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa.
Luokitus soveltuu tutkimusorganisaatioiden, tutkimusalojen tai koko maan julkaisutuotannon makrotason tarkasteluihin. JUFO soveltuu eri aloille eri tavoin eikä sitä tule käyttää alojen vertailussa eikä yksittäisen tutkijan tai tutkimustuotoksen arvioinnissa.
Lehtien ja kustantajien sijoittuminen tietylle tasolle ei suoraan kerro niiden laadusta. Luokitusta voi kuitenkin käyttää apuvälineenä esimerkiksi julkaisukanavan etsimisessä ja arvioinnissa.
