Siirry pääsisältöön

Tieteellisen tiedonhankinnan opas

Nettilähteiden arviointi

Lähteitä ja erityisesti nettilähteitä, myös tekoälyllä löydettyjä, arvioitaessa on otettava huomioon

  • tietojen luotettavuus ja paikkansapitävyys

  • dokumentin saatavuus ja pysyvyys

  • ajantasaisuus ja puolueettomuus

  • tekijänoikeuskysymykset.

MITÄ?

  • Mihin tarkoitukseen teksti on kirjoitettu? Kuka hyötyy taloudellisesti, poliittisesti, seuraajien tai klikkauksien kautta?

  • Kohderyhmä: kenelle aineisto on suunnattu, samanmielisten joukolle, suurelle yleisölle vai tiedeyhteisölle?

  • Miten objektiivista tai subjektiivista tieto on? Ovatko tiedot faktoja vai mielipiteitä? 

  • Mihin tekstissä esitetyt tiedot perustuvat? Perustuuko teksti esimerkiksi kyselytutkimukseen, kirjoittajan mielipiteeseen tai yksilön kokemuksiin?

  • Miten laajasti asiaa on käsitelty? Onko eri näkökulmat otettu huomioon?

  • Millaisia perusteluita kirjoittaja esittää väitteilleen? Tukeutuuko kirjoittaja lähteisiin perustellessaan väitteitä? Tukevatko tekstissä esitetyt perustelut väitteitä?

  • Onko julkaisulla lähdeluettelo? Millaisia lähteitä on käytetty? Kuinka tuoreita lähteet ovat?

  • Löytyykö aiheesta tutkittua tietoa? Onko tiedon sisältö sama useammassa toisistaan riippumattomassa lähteessä? 

  • Onko julkaisu huolellisesti muotoiltu? Käytetäänkö tieteellistä kieltä ja terminologiaa?

  • Onko määrämuotoinen: ns. IMRD-rakenne: johdanto (Introduction), menetelmät eli ongelman käsittely (Methods), tulokset (Results) ja pohdinta eli tulosten tarkastelu (Discussion)?

KUKA?

  • Tekijän tausta ja pätevyys: tieteellinen tausta, koulutus, työtehtävät, työkokemus, julkaisut, jäsenyydet, sidonnaisuudet ja rahoittajat.

  • Kirjoittajan taustaorganisaatio: organisaation tehtävä, arvot ja tavoitteet, onko kansallinen vai kansainvälinen.

  • Kirjoittajan maine tiedeyhteisössä, siteeraukset eli viittaukset, tiedepalkinnot, tutkimusrahoitus. 

  • Kirjoittajan motiivit ja tarkoitusperät. Mihin kirjoittaja pyrkii? Maailmankatsomukselliset, poliittiset, kaupalliset syyt.

  • Onko tiedon tuottanut tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija? Yhteystiedot voivat paljastaa tekijän taustan.

MISSÄ?

  • Missä teksti on julkaistu? Onko se esim. www-sivustolla, sanomalehdessä,  aikakauslehdessä, tieteellisessä lehdessä, jne.?

  • Julkaisun kustantaja tai sponsori.

  • Onko julkaisu vertaisarvioitu?

  • Löytyykö lehti, sarja tai kirjan kustantaja Julkaisufoorumin JUFO-portaalista?

  • Nettisivun URL-osoite, domain ja palvelin; Whois-palvelussa voi selvittää minkä tahansa verkkotunnuksen tai IP-osoitteen julkiset tiedot.

  • Sivuston perimmäinen tavoite. Mitä sivun julkaisija kertoo itsestään?

  • Milloin sivut on viimeksi päivitetty? Milloin julkaisu on kustannettu tai painettu? Ovatko tiedot ajan tasalla?

  • Onko julkaisu saanut viittauksia esim. Google Scholarissa?

  • Onko kirja arvosteltu? Löytyykö esim. jostakin lehdestä kirja-arviota?

 

Lähde: https://www.ifla.org/publications/node/11174?og=7407

 

Lähde: Argumentaatiovirheet, Rosenthal, Michele

(A Look at the Logical Fallacies), 2020

 https://www.netn.fi/fi/kirjat/argumentaatiovirheet