Siirry pääsisältöön

Tutkimusaineistojen hallinta

Aineiston yleiskuvaus

Aineistonhallinnassa tärkeintä on, että tunnistat eri aineistotyypit ja niiden vaatimat toimenpiteet. Koko suunnitelma pohjautuu aineiston yleiskuvaukseen. Kuvaile siinä tiiviisti millaista aineistoa keräät, tuotat tai käytät tutkimuksessa. Muista mainita myös muut kuin digitaaliset aineistot.

Yksinkertaisimmillaan kuvaus on lyhyt teksti. Jos käytät tutkimuksessa useita erilaisia aineistoja, voi olla hyvä laatia niistä lista tai taulukko, johon voi myös viitata muualla suunnitelmassa. Huomaa, että aineiston analysointiin ja tutkimusmenetelmiin liittyvät yksityiskohdat kuvataan tutkimussuunnitelmassa.

Sisällytä kuvaukseen

  • aineistotyypit
  • tiedostomuodot
  • arvio aineiston koosta tai määrästä
  • tieto siitä, sisältävätkö aineistot henkilötietoja tai muuta luottamuksellista tai salassa pidettävää tietoa
  • aineiston laadun ja yhtenäisyyden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet.

Erota aineiston yleiskuvauksessa toisistaan

  • tutkimusprojektissa itse kerättävät aineistot (esim. kyselyt, haastattelut ja näytteet)
  • tutkimusprojektin tuloksena syntyvät aineistot (esim. kyselykaavakkeiden analyysit, tutkimuspäiväkirjat)
  • aiemmin tuotettu aineisto, jota käytetään tutkimuksessa (esim. arkistoaineisto, tilastot, lainsäädäntö).

Muista, että tutkimuksesi tuloksena syntyvät tutkimustutotokset kuten artikkelit tai väitöskirja eivät ole tutkimusaineistoja, eikä niitä käsitellä aineistonhallintasuunnitelmassa. Tutkimuskirjallisuus on tutkimusaineistoa vain jos se on analyysin kohde. Tällöin kirjallisuus kuuluu aiemmin tuotettuun aineistoon.

Kiinnitä erityistä huomiota henkilötietoja tai muuta luottamuksellista tietoa sisältävien aineistojen tunnistamiseen. Tämä vaikuttaa kaikkiin muihin suunnitelman osiin.

Aineiston kokoa ja määrää arvioidaan ensisijaisesti tiedostokokona. Tarkoituksena on tunnistaa erityisen suuret aineistot, jotka tarvitsevat normaalia enemmän säilytystilaa. Karkea arvio tiedostokoosta riittää.

Aineistotyypit

Tutkimusaineistot ovat tyypillisesti tekstiä, kuvia, äänitteitä, videotallenteita tai numeerista dataa, mutta ne voivat olla myös fyysisiä objekteja. Aineistot voivat olla digitaalisessa tai fyysisessä muodossa.

Esimerkkejä tutkimusaineistoista

  • haastattelujen äänitallenteet
  • haastattelujen litteroinnit
  • kyselyt
  • taideteokset
  • näytteet
  • arkistoaineistot
  • julkaisut
  • esineet 
  • tutkimuspäiväkirjat
  • tutkijan muistiinpanot
  • lähdekoodit ja ohjelmistot.

Tiedostomuodot

Aineisto tulee aina tallettaa sellaisessa muodossa, että se on avattavissa ja luettavissa myös tulevaisuudessa. Tutkimuksessa suositellaan käytettäväksi mahdollisimman avoimia standardimuotoisia ja tieteellisessä yhteisössä tunnettuja tiedostomuotoja.

  • Valitse käytettävät tiedostomuodot jo tutkimusprojektin alussa.
  • Tarkista, että tiedostomuoto sopii tarkoitettuun käyttöön.
  • Vältä yksittäisen kaupallisen yhtiön hallitsemia tiedostomuotoja, jos ne eivät olet laajasti käytettyjä ja tuettuja.
  • Huomaa, että käyttämäsi tiedostomuoto voi olla tarpeen konvertoida toiseen muotoon pitkäaikaissäilytystä varten.

Tiedostomuotojen valinnassa neuvoo tarvittaessa IT-palvelut. Ohjeita tiedostomuotojen valintaan voit etsiä esimerkiksi näistä oppaista:

Laadunvarmistus

Sinun tulee selittää aineiston kuvauksessa, kuinka tutkimusprojektissa varmistutaan siitä, ettei aineisto epähuomiossa muutu ja että se pysyy virheettömänä koko elinkaarensa ajan. Aineistojen laatu voi vaarantua esimerkiksi sisällön käsittelyn ja analyysin aikana tai tietojen siirtämisen tai muuntamisen vuoksi. Selitä, miten aineiston yhtenäisyys ja laatu varmistetaan sekä miten laadunvarmistus dokumentoidaan.

Esimerkkejä laadunvarmistuksen toimenpiteistä

  • versionhallinta
  • yhtenäiset datan organisointi- ja nimeämiskäytännöt
  • standardinmukaisten laitteiden, menetelmien ja ohjelmistojen käyttö
  • litterointien tarkistus
  • laatukäsikirjan käyttö
  • huolellinen dokumentaatio aineiston keruun vaiheista ja käsittelystä
  • analogisen aineiston digitointi
  • tutkimusryhmän jäsenten koulutus ja ohjeistus.