Lapin AMKin Avoimen TKI-toiminnan opas (päivitys käynnissä)

Viimeistään TKI-hankkeen päättyessä tulee pohtia, voiko hankkeessa syntyneitä ideoita tai tuloksia ​kaupallistaa liiketoiminnaksi. Julkisesti rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys paranee huomattavasti, jos syntyneet tulokset saadaan otettua käyttöön hankkeen päätyttyä. Näin niistä hyötyvät myös mahdollisimman monet. TKI-toiminnan avoimuus tukee tätä tavoitetta.

• Hankkeessa kehitettäviä tuotteita ja palveluja on mahdollista myydä eteenpäin esimerkiksi Lapin AMKin omana liiketoimintana, uuden yrityksen toimesta tai vaikka lisensoimalla ne jo vakiintuneelle yritykselle. Tärkeintä on kuitenkin sopia omistajuudesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lapin AMKissa perustetaan keväällä 2021 Startup-yksikkö, joka auttaa hankkeissa syntyneiden ideoiden ja tulosten kaupallistamisessa liiketoiminnaksi.

Lisätietoa:

• Tutkimustulosten kaupallistaminen - Jyväskylän yliopisto
• Tuotteen kaupallistaminen - Yritys Suomi

• Hankkeesta liiketoimintaa - Business Arena Oy

Keksintöilmoitukset

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin velvoittaa ammattikorkeakoulun palveluksessa olevat henkilöt tekemään keksintöilmoituksen työnantajalleen heti keksinnön tehtyään. Ilmoituksen tulee pitää sisällään riittävät tiedot keksinnöstä ja sen tekijöistä. Lisäksi otetaan kantaa siihen, onko keksintö syntynyt avoimessa tutkimuksessa, sopimustutkimuksessa tai muussa tilanteessa.   

Mikäli Lapin AMKin työntekijä työtehtävissään tekee keksinnön, tulee hänen tehdä Lapin AMKin keksintöohjeen mukainen keksintöilmoitus.

Työkalu kaupallistamispotentiaalin tarkistamiseen

Jos haluat testata ideasi tai hankkeessa syntyneen tuloksen kaupallistamispotentiaalia,
voit hyödyntää alla olevaa tarkistuslistaa.

Talleta lomake koneellesi, tulosta ja täytä.

​

On hyvä sopia jo etukäteen, millaiset oikeudet osapuolilla on syntyviin tuloksiin, mutta viimeistään keksinnön syntymisen jälkeen on keskeistä selvittää kuka keksinnön omistaa.
 

• Patenttilain mukaan oikeus keksintöön ja sen hyödyntämiseen kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan taas työnantajalla on oikeus työntekijän työn tuloksiin. Työsuhdekeksintölaki pyrkii tasapainottamaan nämä kaksi lakia.
   
• Työsuhteeseen perustuva oikeuden siirtyminen on merkittävä poikkeus yleisestä periaatteesta, jonka mukaan henkisen omaisuuden luoja (esimerkiksi keksijä, muotoilija, kirjailija) omistaa itse oikeudet luomukseensa. Työsuhdekeksintölaki onkin säädetty turvaamaan elinkeinoelämän tutkimusta ja tuotekehitystä.
   
• Työsuhdekeksintölakia sovelletaan työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön tekemiin patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin. Laki ei kuitenkaan koske yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstöä. Näitä koskeva korkeakoulukeksintölaki lähtee siitä, että lain nojalla yliopistolla tai korkeakoululla on oikeus tutkijoidensa keksintöihin, jotka on tehty ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden rahoittamissa tutkimushankkeissa.
   
• Työsuhdekeksintölain tai korkeakoulukeksintölain soveltaminen ei edellytä, että keksintö patentoidaan, vaikka sen tuleekin olla patentoitavissa.

Patentit ovat perinteisin tapa suojata omaa osaamistaan.
 

Patentti on hakemuksesta myönnetty oikeus kieltää muita ammattimaisesti valmistamasta, tuomasta maahan tai myymästä patentoitua tuotetta tai soveltaa patentoitua menetelmää patentin voimassaoloaikana. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Patentin voimassaoloaika on korkeintaan 20 vuotta ja sen voimassapito tapahtuu maksamalla vuosittaisia maksuja. Patentti on alueellinen suojakeino ja sitä tulee hakea kaikkiin niihin maihin, joissa keksintöä aiotaan hyödyntää, tai joissa on odotettavissa kilpailevaa valmistusta.
 

Patenttitietoa

• PRH, Patentti- ja rekisterihallitus
• Espacenet  - maailmanlaajuinen patenttitietokanta
• Patinfo - suomalaiset patentit
• Teollisoikeudet yrityksen voimavarana -verkko-oppimateriaali
• Tehoa tuotekehitykseen - tiedonhakuopas  - Oppaan tarkoituksena on lisätä patentti-informaation hyödyntämistä pk-yrityksissä ja ohjata käytännönläheisesti patentti-informaation käyttöön tuotekehityksen eri vaiheissa. Oppaasta hyötyvät erityisesti pk-yritysten tuotekehittäjät, tutkijat ja markkinoinnista vastaavat henkilöt.

Business Finland luo uutta kasvua auttamalla yrityksiä kansainvälistymään sekä tukemalla ja rahoittamalla innovaatioita.

Rahoitusta on saatavana liiketoiminnan eri vaiheisiin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Startup-rahoitusta voidaan myöntää alle 5-vuotta toimineille yrityksille. 

Yrityksille on suunnattu eri tyyppisiä rahoituksia. Esimerkiksi Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta voi hakea kansainvälisen liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, mm. tiimin vahvistamiseen, liiketoimintamallin ja kasvustrategian kehittämiseen ja uusien markkinoiden avaamiseen.

Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitus on puolestaan tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden tutkimusryhmille ja tutkijoille, joilla on halu rakentaa tutkimuksestaan uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tutkimuksesta syntyvät ideat. Tutkija pääsee samalla kasvattamaan omaa kaupallistamisosaamistaan.

• Lisätietoa Business Finland -sivustolta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet yhteiset yrittäjyyssuositukset korkeakouluille

Suositusten tavoitteena on tarjota korkeakouluille välineitä yrittäjyyden edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen.
 

• Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset
• Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille
• Yrittäjyyden pelikirja (täytettävä)

Yrittäjyyttä suunnittelevalle ja yrityksen perustajalle on tarjolla runsaasti tietoa ja erilaisia neuvontapalveluista. 

Aloittavat yritykset voivat esimerkiksi saada tietyin edellytyksin myönnettävää starttirahaa.

• Yritys-Suomi - Yrityspalvelut yhdessä osoitteessa
• Starttiraha