Avoin tiede

Tutkimustulosten julkaisemista ohjaa Lapin yliopistossa julkaisupolitiikka. Julkaisemme tutkimustuloksemme tieteen- ja taiteenalojen kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisissa julkaisuissa sekä tarkoituksenmukaisissa ammatillisissa ja yleistajuisissa julkaisukanavissa. Kaikessa julkaisemisessa ja tutkimustulosten saattamisessa avoimeksi noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyviä tieteellisiä käytäntöjä.

Tästä oppaasta löydät tietoa tieteellisestä julkaisemisesta ja avoimesta julkaisemisesta Lapin yliopistossa. Koska julkaisemisessa on paljon tieteenalakohtaisia eroja, tutustuthan oman alan julkaisemisen käytäntöihin esimerkiksi kollegoiden ja ohjaajien tuella. Lue aina huolellisesti myös julkaisijan ohjeet kirjoittajille.

Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa (open access), kun se on kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa internetissä. Avoin julkaiseminen edistää tutkimuksen näkyvyyttä, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.

Voit julkaista tutkimuksesi avoimesti:

• Täysin avoimessa julkaisussa (Gold OA), jolloin artikkelisi on vapaasti kaikkien saatavilla heti kun se julkaistaan. Julkaisut perivät yleensä kirjoittajamaksuja.
• Rinnakkaistallentamalla artikkelisi yliopiston julkaisuarkistoon (Green OA), kun artikkeli julkaistaan tilausmaksullisessa julkaisussa joko sähköisesti tai painettuna. Kirjoittajamaksuja ei peritä, mutta artikkeleille saatetaan asettaa embargo.
• Maksamalla artikkelin avoimeksi muuten tilausmaksullisessa julkaisussa (hybridi). Yliopisto ei suosittele hybridijulkaisemista.

Avoimille julkaisuille annetaan usein niiden jatkokäyttöä määrittävä tekijänoikeuslisenssi. Yleisin lisenssi on Creative Commons -lisenssi eli CC-lisenssi, jota myös Lapin yliopisto käyttää Lauda-julkaisuarkistossa.

Julkaisujen avoimuus

• Lapin yliopistossa tuotetut julkaisut rinnakkaistallennetaan aina kun se on mahdollista julkaisijan ehtojen mukaisesti ja tekijänoikeudet huomioiden. Rinnakkaistallennus koskee myös avoimessa julkaisukanavassa ilmestyneitä julkaisuja.
• Yliopisto kannustaa julkaisemaan laadukkaissa täysin avoimissa julkaisuissa, jos tieteen- tai taiteenalalla on sellaisia. Julkaisujen jatkokäyttöä ei tule rajoittaa tarpeettomasti.
• Yliopisto ei suosittele hybridijulkaisemista.

Avoimuuden kustannukset

• Avoimen julkaisemisen kustannuksista vastaavat tiedekunnat, yksiköt ja tutkimusprojektit.
• Akatemiahankkeiden osalta avoimen julkaisemisen kustannukset katetaan yleiskustannuksista.
• Avoimen julkaisemisen kustannukset on huomioitava tutkimus- ja rahoitussuunnitelmissa.
• Lapin yliopisto on tehnyt FinELib -konsortion kautta sopimuksia alennetuista kirjoittajamaksuista, joita Lapin yliopistoon affilioituneet vastaavat kirjoittajat voivat hyödyntää.

Tekijänoikeuslisenssit

• Lapin yliopiston julkaisut, myös opinnäytetyöt ja väitöskirjat, ovat lähtökohtaisesti avoimia ja niille suositellaan Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssiä.

Tekijän vastuut

• Tekijänä sovit julkaisun avaamisesta ja sen ehdoista julkaisusopimuksessa. Siinä määritellään julkaisulle usein myös lisenssi, joka määrittää sen jatkokäyttöä.
• Huomioi julkaisusopimusta tehdessäsi mahdolliset rahoittajan asettamat avoimuuden vaatimukset.
• Tekijänä vastuullaasi on huolehtia rinnakkaistallennukseen tarvittavista luvista.
• Tekijänä olet vastuussa julkaisukanavan laadun ja vaikuttavuuden arvioinnista. Korkeakoulukirjasto tukee ja ohjaa arvioinnissa.

Tieteellisen tai taiteellisen tutkimusprosessin tuottamat tieteelliset julkaisut tai taiteelliset tuotokset rinnakkaistallennetaan Lapin yliopiston tutkimusportaaliin tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon. Vaihtoehtoisesti tutkimusportaaliin voidaan tallettaa linkki kustantajan verkkosivuilla avoimena olevaan julkaisuun. Rinnakkaistallennus koskee erityisesti vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita.

Voit rinnakkaistallentaa julkaisun kokotekstin itse tai pyytää kirjastoa tallentamaan sen. Ohjeet löytyvät Tutkimusportaali LaCRIS -oppaasta.

Artikkelin, kirjan tai kirjan osan julkaisemiseen liittyvistä oikeuksista ja vastuista sovitaan aina kirjallisesti julkaisusopimuksella. Sopimus tehdään jokaisen tekijän kanssa erikseen, joten esimerkiksi kirjan toimittaja ei voi tehdä julkaisusopimusta kirjoittajien puolesta. Tekijöitä ovat kirjoittajien lisäksi myös esimerkiksi taiteellisten sisältöjen tekijät.

Tekijät ovat itse vastuussa julkaisusopimusten solmimisesta, mutta tarvittaessa apua sopimusten tulkintaan saa sekä kirjastosta research.library(at)luc.fi että yliopiston juristeilta.

Julkaisusopimuksessa tekijä sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti

• luovuttaa julkaisijalle oikeuden tuottaa käsikirjoituksesta painettu ja/tai sähköinen julkaisu
• luovuttaa julkaisijalle oikeuden jakaa, myydä ja markkinoida julkaisua
• varmistaa, että hänellä on kaikki tarvittavat oikeudet julkaistavaan käsikirjoitukseen kuvineen ja muine materiaaleineen siten, että hän ei riko kenenkään ulkopuolisen tekijänoikeuksia antaessaan julkaisuluvan
• sopii siitä, millaisia oikeuksia tekijälle tai tekijöille jää julkaisemisen jälkeen julkaisun jakamiseen ja uudelleenjulkaisuun
• sopii siitä, millaiset oikeudet ja vastuut julkaisijalla on.

Artikkeliväitöskirjan tekijöiden on järkevää huolehtia jo osajulkaisujen julkaisusopimuksia tehdessään siitä, että ne voidaan uudelleenjulkaista osana väitöskirjaa.

Osaa julkaisujen avoimuutta tarjoavista julkaisijoista kutsutaan saalistajalehdiksi (predatory journals) tai saalistajajulkaisijoiksi (predatory publishers). Niiden pääasiallinen tarkoitus on kirjoittajamaksujen kerääminen. Tällaiset julkaisut eivät tarjoa pätevää tieteellistä toimitustyötä vertaisarviointeineen eivätkä takaa artikkelien saatavuutta nyt tai tulevaisuudessa. Niissä julkaisemista voidaan pitää dismeriittinä tutkijalle.

Julkaisuja arvioidessasi kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi näihin saalistajajulkaisuille tyypillisiin piirteisiin:

• Julkaisun aihepiiri ja tavoitteet ovat epäselvät tai epäilyttävän laajat.
• Julkaisun nimi on hyvin lähellä jotakin tunnettua ja arvostettua tieteellistä julkaisua.
• Julkaisulla ei ole ISSN-numeroa.
• Julkaisu markkinoi itseään tutkijoille suoraan sähköpostilla hyvin aktiivisesti, jopa agressiivisesti.
• Julkaisun verkkosivuilla on puutteita ja virheitä esimerkiksi yhteystiedoissa ja kirjoittajaohjeissa.
• Julkaisun toimituskunnan tiedoissa on epäselvyyksiä tai virheitä.
• Julkaisija tai taustayhteisö ei ole uskottava tai esimerkiksi esiintyy eurooppalaisena vaikka verkko-osoite ohjaa Aasiaan tai Afrikkaan.
• Vertaisarviointiprosessi ja sen kuvaus ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan.
• Vertaisarviointiprosessia mainostetaan erittäin nopeaksi.
• Julkaisua ei ole indeksoitu yleisimpiin viitetietokantoihin eikä sitä löydy tunnetuista artikkelitietokannoista tai Julkaisufoorumista vähintään tasolta 1.
• Lehti ei sisälly Directory of Open Access Journas -tietokantaan (DOAJ).

Saalistajajulkaisujen tilanne muuttuu jatkuvasti, joten listoja niistä on hankalaa pitää ajan tasalla. Tarvittaessa pyydä arviointiapua korkeakoulukirjastosta.

Preprintit ovat artikkeleiden käsikirjoitusversioita, jotka julkaistaan ennen vertaisarviointia. Ne voivat olla johonkin lehteen lähetettyjä artikkeliversioita tai tarkoituksena voi olla kerätä palautetta jo ennen artikkelin tarjoamista julkaisijalle. Preprintien ideana on viestiä tutkimustuloksista mahdollisimman nopeasti ja tehdä tunnetuksi omaa keskeneräistä tutkimusta.

Preprintit ovat yksi julkaisemisen avoimuuden muoto, mutta niitä ei lasketa varsinaisiksi avoimiksi julkaisuiksi julkaisutiedonkeruussa. Siksi on tärkeää, että myös preprintinä julkaistuista artikkeleista tallennetaan rinnakkaistallenne varsinaisen julkaisemisen jälkeen.

Preprinteille on luotu omia julkaisuarkistoja. Useat kustantajat suhtautuvat preprinteihin positiivisesti, mutta kaikki eivät hyväksy käsikirjoitusta julkaistavaksi, jos sen preprint on jo julkaistu. Tarkista aina julkaisijan ohjeet ennen kuin tallennat käsikirjoituksen johonkin preprint-arkistoon.